Irtonaisia ajatuksia....

...Elämä kulkee eteenpäin, blondit vaihtuvat iltalehtien etusivuilla... En ehdi kuluttamaan, heittämään roskikseen lehtiä ja tavaroita, kun saan jo uusia tilalle... En ehdi viemään roskia... Pakotan kuitenkin tehdä niin, koska kerran näin karmean kuvan TV:sta, miten ihmisten kodista päivän verran vietiin roskia ulos. Hui...

Eilen taas ilmoitettiin terrori-iskusta, monta ihmistä kuoli palatessaan matkaltaan. Muistivatko he, että elämä on rajallinen? Miten viettivät viimeiset hetket? Joku heistä ehkä riiteli läheistensa kanssa ja joku istui stressaantuneena  hienossa paikassa ajattellen vain huomispäivän asioita, jotka eivät koskaan tulleet enää koskaan ajankohtaiseksi...

Huomasin kulkiessani TYKS:ista pois hautaustoimiston, onko se hyvä sijainti liikkeelle vai ei? Minusta oli hämmästyttävä jälleen kerran huomata, kuinka lähellä toisiaan kulkevat elämä ja sen loppu...

Helppo elää tietäen, että loppu on tulossa, tai onko parempi sanoa elää, hyväksymällä sen tiedon?

Jokaisella varmasti menee oma aikansa asian ymmärtämiseen ja sopeutumiseen tilanteeseen. Jotkut eivät hyväksy sitä ajatusta koskaan. 

...Niin paljon läheisiä on jo lähtenyt  pois, että ainakin toisella puolella ei tule olemaan aikaa pitkä, eikä tylsä... Ja jos siellä pääsee vielä tutustumaan uusiin ihmisiin. Ennen näkemättömiin ehkä myös kuuluisuuksiin... Haluaisin varmasti  tutustua Leo Toltoihin ja Aleksandr Pushkinin.

Onko siellä kasteja? Onko luokkia? Vai leijuvatko kaikki  yhdessä sulassa sovussa?

.... Hassuja tai synkkiä ajatuksia Ha$$u J:lta